Kalpeaakin Kalpeampaa (A Whiter Shade Of Pale) - Harri Marstio

Levy loppui outoon sointiin

Kiesit sisään kuskailtiin

Sorruin matkapahoinvointiin siinä

Sitten tuskailtiin

Huone soi kuin tuulen tuomaa

Katto lensi taivaisiin

Pohdiskeltiin mistä juomaa sais

Niin ämpärillä tarjoiltiin

Ja sitten tuonnemmin kun kuultiin

Liian monta tarinaa

Kasvot naisen on kuin aaveen

Kalpeaakin kalpeempaa

Ei mitään syytä huoleen

Sanoi hänon totuus näin

Mä käännyin korttipakan puoleen ja sitä

Selailemaan jäin

Ohi neitsyyden ja päivän

Vene kohtaa rannikon

Ja vaikka silmät auki olivat niin

Kohta ne taas kiinni on

Ja sitten tuonnemmin kun kuultiin

Liian monta tarinaa

Kasvot naisen on kuin aaveen

Kalpeaakin kalpeempaa

Ja sitten tuonnemmin kun kuultiin

Liian monta tarinaa

Kasvot naisen on kuin aaveen

Kalpeaakin kalpeempaa

Ja sitten tuonnemmin kun kuultiin

Liian monta tarinaa

Kasvot naisen on kuin aaveen

Kalpeaakin kalpeempaa